Sunday, February 1, 2015

A year from now, you wish you had started today

Julkaisu venähti helmikuun alkuun, mutta better late than never, eikö? Kalenteri on ladattavissa täältä. Tämä projekti lähti siitä kun vuosi 2015 alkoi lähestyä ja oli aika etsiä sopivaa kalenteria... Ja loppujen lopuksi syntyi oma sellainen. Olen aina ollut lääpälläni mietteisiin ja lausahduksiin, ja tähän kalenteriin on kerätty omia vihkoihin ja kansiin raapustettuja suosikkejani inspiroimaan myös teidän vuottanne.




You can now download my new Abeja Saija calendar 2015 here. I love quotes and during the years I have been writing down my favorites. Now they're here in my calendar to inspire your year too! Hope you enjoy it. 

P.S. I have a new website coming up soon. I'm excited, it's gonna be great!

Sunday, December 7, 2014

If only in my dreams

Täällä taas, pitkän tauon jälkeen. Remontti tuli valmiiksi huhtikuussa ja sen jälkeen oli olo niin uuvahtanut, että kesä vei rientoineen mennessään ja meni monta kuukautta ennen kuin kodin laittaminen alkoi taas kiinnostamaan uudestaan. Kuvamateriaalia on kuitenkin paljon, joten jatketaan tästä eteenpäin taas uudella draivilla.


Oheinen kuva on kesältä ja siinä keittiö on jo kuosissa. Viimeisiä silauksia on tosin tähänkin tilanteeseen tehty, mutta kuva on valoisuudessaan ihanaa katseltavaa näin joulukuun pimeänä iltana vaikka ei enää ajankohtainen olekaan. Näin jälkikäteen sitä on muutenkin huomannut, että oma remonttitahtimme oli niin kova, ettei kaikkia ratkaisuja ehtinyt punnitsemaan niin tarkasti kuin ehkä nyt tekisi. Lisäksi ensikertalaisena eteen tuli paljon asioita joita ei aikaisemmin ollut tarvinnut miettiä. Siihen nähden sainoisin, että suoriuduimme erittäin hyvin. Etenkin Puustellin keittiöömme olemme todella tyytyväisiä.

Thursday, February 20, 2014

I hope this song will guide you home

Keittiön suunnittelu lähti liikkeelle heti alkumetreillä. Olimme jo asuntoa ostaessa päätyneet siihen, että keittiö siirretään viereiseen huoneeseen ja siitä huoneesta puretaan olohuoneen puoleinen seinä pois. Keittiön siirto on luvanvarainen työ, joka vaatii kaupungin rakennusvalvontaviraston hyväksynnän. Ensiksi tarvitaan suunnittelija insinööritoimistosta, joka kirjoittaa ja piirtää suunnitelman muutostöistä. Tämä vaaditaan siis silloin kun huoneen käyttötarkoitus muuttuu. Alunperin ajatuksemme remontin aikataulusta oli 2,5kk ja meitä varoiteltiin siitä, että byrokratian takia suunnitelma tuskin tulee onnistumaan. 



Pahin skenaario kävi toteen ja nyt neljän kuukauden jälkeen meillä ei vieläkään ole keittiötä. Syy keittiöprojektin viivästymiseen oli siinä, että ensimmäinen meille suositeltu insinööri teki meille oharit. Hänen kanssaan oli sovittu aikataulusta ja hän lupasi hommat ajallaan hoitaa. Kuitenkin viikko viikolta tuli tänne vain viestiä (silloin kun hän sattui vastaamaan puhelimeensa, viesteihin, tai soittamaan takaisin), että ensi viikolla, ensi viikolla. Aina uusi viikko ja uusi tekosyy. Siinä kului melkeen kaksi kuukautta meiltä sinisilmäisiltä, kunnes hänelle piti antaa potkut. Sen jälkeen palkattiin uusi suunnittelija, jolla meni joulupyhät mukaanlukien noin 2,5 viikkoa projektissa. Työtunteja tuli laskutettavaksi yhteensä yhden työpäivän verran. 

Tämän jälkeen suunnitelma meni taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän hyväksyttäväksi. Loppiaisen jälkeen paperit saatiin vihdoin ja viimein rakennusvalvontavirastoon ja helmikuun alussa postiluukusta kolahti ilmoitus rakennusluvan hyväksymisestä. Huh. Tähän meni kaiken kaikkiaan reilut kolme kuukautta! Rakennuslupan hyväksymisen jälkeen tarvittiin lvi- ja putkisuunnitelmat. Putkimies hoiti tämän asian ja kyseiset paperit ovat tällä hetkellä rakennusvalvontavirastossa odottamassa leimoja, jotta putket voitaisiin vihdoin asentaa.

Helppo tai nopea ei tämä prosessi ole missään nimessä ollut, ja meillä oli huonoa tuuria ensimmäisen suunnittelijan vuoksi (ärräpäitä ei hänen suhteen ole säästelty) ja toisaalta onnenkantamoinen siinä, että lupa rakennusvalvontavirastolta tuli niin nopeasti. Ensi viikoksi meille onkin jo sovittu keittiön asennus, joten nyt jännitetään sitä ehtivätkö putkiluvat tulla sitä ennen ja ehtisikö putkimies muutenkaan alle viikossa paikalle, vai pitääkö putket laittaa vasta keittiön kaapistojen asennuksen jälkeen. 

Aluksi suunnittelimme keittiön kokoamista itsenäisesti itse ostetuista erillisistä palasista, eli pöytälevy sieltä, kaapit täältä... Lopulta kuitenkin vertailujen ja muutaman tarjouspyynnön jälkeen päädyimme ostamaan koko paketin keittiöliikkeestä. Itse etsimällä ja mieleistä kokonaisuutta kokoamalla varmasti säästäisi sievoisen summan. Mutta koko asunnon remontissa suunniteltavaa löytyi niin paljon kerralla, että päädyimme kuitenkin pakettiratkaisuun. Elektroniikkaa olemme kuitenkin ostaneet itsenäisesti liesituulettimen ja jääkaapin verran itsenäisesti. Lisäksi on myönnettävä, että saahan niiltä osaavilta keittiösuunnittelijoilta myös ihan hyviä ideoita, joita ei pelkästään ideakuvia selaamalla itse aloittelijana hoksaa ottaa huomioon. Ennen kuin paljastan lopullista keittiösuunnitelmaa, postaan tässä yhden inspiraatiokuvan, joka on Kvickin mainoskuva. 

Musta ja valkoinen. Tuntuu olevan suosittu yhdistelmä keittiöissä, ainakin kun töissä kahvihuoneessa on keittiöstä juteltu, blogeista puhumattakaan. Ja sitä mekin haimme. Itse olen ihannoinut mahdollisimman valkoista kokonaisuutta, jossa on mustaa mausteena. Ja erityisesti kuvassa näkyvä musta puumainen pinta on kolahtanut. 


 


Toinen himoitsemani ihanuus oli Habitaressa julkaistu Savon Musta aukko-liesituuletin. Täytyy sanoa, että kyseessä on edelleen ehdottomasti hienoin näkemäni liesituuletin koskaan. Mutta sen kuolaaminen loppui lyhyeen, kun lähetin tiedustelua tuotteesta Savolla. Ohjehinta liikkuu 2800-3000 euron välillä, eli se olisi vienyt jo sievoisen osan keittiöbudjetista. Hui. Osasin kyllä useamman tonnin lukua odottaakin, ja onhan tuo todella hieno. Onneksi kotimaiselta Savolta löytyi muitakin huokeampia ja tyylikkäitä moderneja liesituuletin-malleja. Liesituulettimiin perehdyttyäni Savo vetää omasta mielestäni pisimmän korren tyylikkyydessä ja persoonallisuudessa täällä kotimaassa saatavilla olevien mallien suhteen. 

Nyt jäädään jännittämään ensi viikkoa ja katsotaan, onko meillä tosiaan jo viikon päästä keittiö! 51 keittiöttömän päivän jälkeen sitä kaipaa jo yllättävän paljon kokkaamista, ihan keitetystä kananmunasta lähtien. 

Thursday, February 13, 2014

One night of magic rush, the start a simple touch

Maalaaminen on kivaa. Pohjatyöt on taas vähän raskaamman puoleisia. Tai no ainakin ne vie runsaasti aikaa. Ensin poistettiin tapetti ja seinä jäi yrityksistä huolimatta runnelluksi. Lisäksi maalatut seinät joista joku joskus oli tapetteja aikaisemmin poistanut, oli tosissaan tehnyt lovia seiniin. Ensin piti seinät tasoittaa suoriksi ja eheiksi laastilla. 



Tasoituksen jälkeen seinät hiottiin, ja sitten taas hiomisen jäkeen kitattiin loputkin virheet. Hionta - kittaus - hionta -kittaus -vaiheet toistuivat aika monta kertaa, koska virheitä vaan löytyi ja löytyi. 






Hiomisessa tarvitaan tietysti kunnon varusteet. Noh, ehkä meillä oli varustus vähän liioiteltua, mutta kyllä sen heti huomasi silmissä jos yritti olla ilman kakkuloita. Ja onni onnettomuudessa, että valmiiksi tällaiset superpuvut löytyivät. Lisäksi säilyi remppavaatteet pölyttöminä. Ja bonuksena samalla pystyi fiilistelemään Dexteriä ja Breaking badiä ;)


Wednesday, February 12, 2014

With my lightning bolts a glowing I can see where I am going

Nämä kylppärijutut olivat niitä jotka jätimme ammattilaisten hoidettaviksi. Nopeasti katosivat laatat ja kalusteet. Sitten tasotettiin seinät. 


Kylppäriin vedettiin uudet paikat putkille. Aikaisemmin esimerkiksi pesukoneen vesiputket olivat olleet kylppärissä vain pintavetona. Vaikka olimme laittaneet alakertaan anteeksipyyntölappuja, ovat piikkauskoneet sen verran äänekkäitä, että uskoakseni suututimme ainakin hetkellisesti muutaman naapurin. Muun muassa vanhan ammeen rikkomisesta poravasaralla kuului melkoinen ääni. 


Lattiaan piikattiin lattiakaivoon vievät railot putkille. Pyykinpesukoneen paikkaa ei remontissa muutettu, mutta aikaisemmin pesukoneen poistovesiputki meni pintavetona. Lisäksi tulevan lavuaarin paikalta laitettiin viemäriputki lattiakaivoon. 


Kylpyhuoneen remontissa tuli viivästys, kun putkiseinää avatessa löytyi iso halkeama viemäriputkesta. Samalla löytyi selitys ummehtuneelle "vanhan talon" viemärihajulle kylpyhuoneessa. Taloyhtiön huoltomiehet kävivät katsomassa putkea, ja siinä meni taas aikaa ennen kuin tulivat takaisin korjaamaan homman. Samalla haju hävisi. Onni onnettomuudessa siis, että kyseinen rikkoutunut putki sattumalta löytyi. 


Kuvassa näkyy ylöskannetut wc- ja kylpyhuonekalusteet ja laatat. Eli kuten kuvassa näkyy, on mukaan tulossa leveää laattaa tehosteeksi suihkuseinään, tumman harmaata 10*10 laattaa lattiaan, ja valkoista yleislaataksi seinään. Musta-valkoinen henki on siis kylppärissä, kuten muuallakin lähtökohtana. Vinkkinä kerrottaneen, että kylpyhuonetarpeiden kotiinkuljetus ei tarkoita välttämättä ovelle asti kuljetusta, ainakaan ellei asiasta erikseen sovita. Meinasi tulla pieni paniikki, painavat aika vietävästi nuo laattalaatikot (yhteensä 1,5 tonnia). Ja samana päivänä toimitettiin vielä koko kämpän parketit (reilut 700kg) jotka piti itse kantaa ylimpään kerrokseen. Hui! 

Yhden kotiinkuljetuksemme yhteydessä toinen kantajista kysyi mikä kerros on kyseessä. Hänen vanhempi kollegansa totesi, ettei turkulainen tilaa kotiinkuljetusta ellei kyseessä ole ylin kerros. Heh heh. Osu ja uppos!  

Monday, February 3, 2014

A rush and a push and the land that we stand on is ours.

Kalusteiden purkaminen on kivaa, mutta raskasta. Me etsimme projektiin mukaan rakennusmiehet tekemään vaativampia töitä, ja niitä, joita ei itse mitenkään oltaisi ehditty tekemään. Jos remonttimiehen kuluissa haluaa säästää, niin suosittelen, että purkaa itse mahdollisimman paljon.


Meillä ei keittiössä ollut hirveästi mitään säästettävää tai eteenpäin kelpaavaa. Hanat tosin irrotettiin ja puhdistettiin märkätiloista ja keittiöstä, ja ne meni huutonetissä kaupaksi parissa päivässä. Myös vanha vessanpönttö sai uuden kotin huutonetin kautta. Muuten roinat vain lajiteltiin kaatopaikalla kierrätettäväksi. 


Esimerkiksi vanhan keittiön seinien tasoittaminen kaakelien poiston jälkeen oli työvaihe, joka jätettiin ammattilaisille. Keittiössä muovimattoja löytyi jopa kolme päällekkäin. Ja ihme ja kumma kaksi alimmaista kerrosta oli täsmälleen samaa mattoa. Mikäköhän idea siinäkin lienee ollut... Viimeisen betoniin liimatun kerroksen poistaminen on ollut niin tuskallista, että sitä mattoa on siellä vielä kahden kuukauden jälkeenkin lattiassa. Matto on niin tiukasti kiinni, että sen poistamisessa on puukko ja pieni sorkkarauta olleet kätevimmät kaverit. Vinkkinä kerrottakoon, että reilun 20cm sorkkarauta on ehdoton ykkönen ollut kodin purkuhommissa. 



Purkuhommiin menee aikaa ja roskaa tulee todella paljon. Kun katsoo tätä tavaramäärää, joka on enimmäkseen muodostunut vanhan makuuhuoneen kiinteästä kaapistosta ja keittiön kaapeista, voi myös todeta, että aika paljon euroja säästää myös sillä että roudaa itse jätetavaran kaatopaikalle. Meidän onneksi autossa on peräkoukku ja vanhemmilta sain peräkärryn pariksi kuukaudeksi lainaan. Itse en voi sanoa paljoakaan tästä tavarakuormasta alas kantaneeni, mutta onneksi toinen osapuoli on sen suhteen ollut ahkera, ja kaveripiiristä löytyi vielä yksi, joka varta vasten kaipas tämän tyyppistä tekemistä kuntoilun nimissä. Mahtavaa!


Ylemmässä kuvassa on olohuoneen ja vanhan makuuhuoneen väliseinä vielä paikallaan. Alemmassa kuvassa on väliseinä kaadettu pois.  


Vanhaan makuuhuoneeseen, eli ylläolevan kuvan tilan perukoille tulee meidän keittiö. Se oli ensimmäinen asia joka visioitiin jo ensimmäisessä asuntonäytössä. Tilasta tuli heti ihanan valoisa ja avara. Ikkunat on nyt kolmeen eri suhtaan yhdessä tilassa. Keittiön siirrosta ja siihen liittyvistä jutuista kirjoitan vielä erillisessä postauksessa enemmän. 


Väliseinien purkamisen lisäksi muutama oviaukko vaihtoi paikkaa. Kuvassa näkyy vanhan keittiön entinen oviaukko, ja taaempana uusi. Oven paikkaa siirrettiin, jotta keittiön putket saatiin koteloitua ehjää seinää pitkin. Lisäksi siirron myötä saatiin tulevan työhuoneen pohjasta toimivampi. Itse pidin oviaukon siirtotapaa nerokkaana. Ensin sahattiin uusi oviaukko ja siitä jäänyt aukon kokoinen palanen siirrettiin sellaisenaan vanhan oviaukon paikalle ja muurattiin siihen kiinni. Todella yksinkertaista, mutta ei olisi itselle tullut koskaan mieleen.

Tuesday, January 28, 2014

But then they send me away to teach me how to be sensible, logical, responsible, practical

Olen aina pitänyt sisustamisesta ja jos pitää esimerkiksi miettiä mattoja, lamppuja tai vaikkapa keittiön tuoleja, niin pystyn klassikoista heti listaamaan monta suosikkia. En ole kuitenkaan remontoinut aikaisemmin muuta, kuin korkeintaan vanhempieni luona asuessani vaihtanut oman huoneeni seinien väriä. Vuokra-asunnoissa kun ei suuriin linjoihin ole itse voinut vaikuttaa. 

Nyt on pitänyt muodostaa mielipiteitä ja tehdä päätöksiä asioista, joita on kohdannut ihan ensimmäistä kertaa. Ovenkahvat, valonkatkaisijat, seinät, lattiat, väliovet, lattialistat, ikkunalistat.. hurjan paljon yksityiskohtia. 

Ensimmäinen pohdinta oli tietysti seinien väritys. Vanhat tapetit sai lähteä ja edessä oli suuri työ seinien tasoittamisessa. Vaaleat asunnot pienillä värimausteilla ovat itselleni olleet suuri ihastus jo pitkään, ja aluksi ajattelin haluavani mahdollisimman vaaleaa lopputulosta. Ainakin pääväri tulisi seinillä olemaan valkoinen, ja muutamaan paikkaan voisi laittaa jotain kivaa tehosteväriä.  


Valkoisenkaan valinta ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Pienet värilaputkin näytti oudoilta kotona, varsinkin vielä tässä vaiheessa kun pohjalla oleva väri ei ole puhdas valkoinen. Onneksi joitain asioita on pohdittu jo valmiiksi ja pääsin näillä Form follows function-blogin opeilla hieman eteenpäin valkoisten värien maailmassa. Seinille valikoitui lopuksi ylemmän värisuoran "likaisin" valkoinen eli Tikkurilan Kalkki F484, joka on todellisuudessa on pehmeän valkoinen. Eikä siis näytä likaiselta, kuten mallikuvassa. Kattoon valittiin ylimpänä suorassa oleva kirkkaamman valkoinen Kinos L503.




Ja mites sitten lattiat. Vanhoissa taloissa rakastan lautalattioita, mutta tämä asunto ei ollut tarpeeksi vanha siihen, että muovimaton alta löytyisi lankkuja. Päin vastoin meillä oli muovimaton alla toinen muovimatto, Keittiössä niitä oli päällekkäin jopa kolme, huh huh. Alkuvaiheessa kauhistelin puulattioiden hintoja, mutta niissäkin on hintahaitari laaja, ja laadukkaitakin parketteja löytyy melkein samaan hintaan kun parempia laminaatteja. Suurten ketju-raksapuljujen kiertely on uuvuttavaa ja sen oikean valitseminen ilman ammattilaisen apua jättihallin loisteputkivalossa on hyvin hankalaa. Onneksi Turustakin löytyy kuitenkin pienempiä firmoja, jossa on valikoimaa ja palvelua. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Turun Tapetti ja Mattoon sekä Ykkösparkettiin.



Traumaattisinta on kuitenkin ollut kaakeliostoksilla. Hyvää palvelua on ollut vaikea löytää, ja pahinta on laattaliikkeessä se, että jätetään asiakas vaan omilleen "valikoima on esillä" ja toinen ääripää on se, ettei esitellä sitä mitä pyydetään vaan yritetään väkisin myydä jotain aivan muuta. Ainakin alussa on kaupoissa käyskentely melkoista haahuilua, kun on omassa päässä kyllä jonkinlainen visio, mutta käytännön tasolla se on vielä hyvin epämääräinen.

Tässä kohtaa pelastus kaakeliostoksilla löytyi Salon Kaakelista, jonne löydettiin suosituksen kautta. Usean eri kaakelimyymälän jälkeen se oli ensimmäinen paikka, jossa lähtökohtana oli se, että millainen tila on kyseessä. Ensin siis hahmoteltiin kokonaisuutta myyjän kanssa ja sitten vasta laattoja. Siinä minulla kyllä kolahti, näin juuri sen kuuluukin mennä! Ainakin tässä tapauksessa kun muutos oli niin suuri, ettei vanhalla kaavalla voitu ainakaan kylpyhuoneessa edetä. 

Tässä on nyt tullut mainostettua paljon eri puljuja, mutta voin sanoa että kyseiset paikat ovat mainoksensa ansainneet. Oma työ on helpottunut niin paljon, kun on saanut ammattilaisilta vinkkejä ja neuvoja. Sellaista apua harvoin saa isoissa ketjuissa, ellei itse tiedä jo valmiiksi mitä kysyä. Eli vinkattakoon vähän vielä lisää. Jo alun alkaen tiesin, että mustaa hexagon-laattaa haluan jonnekkin. Niissäkin neliöhinta vaihtelee 30-130 euron välillä. Pukkilan hexagon laatat olivat halvimmat mitä löysin, ja juuri oikean kokoiset ja tuntuiset. Toivottavasti joku näillä neuvoilla pääsee edes vähän eteenpäin remonteissaan. 

You make me feel like I am home again.

Tässä kuvia ensimmäisiltä remonttipäiviltä. Tämä projekti lähti käyntiin niin, että ensin kierrettiin ympäri ämpäri kaakeli- ja keittiö-liikkeitä, ja selasin kasapäittäin blogeja inspiraatioiden hakemiseksi. Itse tekeminen lähti käyntiin tapettien repimisellä. 


Repiminen ja purkaminen on ihana vaihe remontin alussa, kun siinä saa heti nähtyä niin konkreettisesti muutosta. Lisä etuna on se, että jalkalistoja ja muovimattoja repiessä saa hyvin purettua kertyneitä paineita.


Tapetin poistoon suosittelen ehdottomasti piikkitelaa, jolla siis vedetään tapetin pintaan reikiä, joiden läpi tapetinpoistoaine imeytyy paremmin. Taas sitä oppi jotain uutta, en muista ennen muinoin moisesta telasta edes kuulleeni. 


Ja koska remontoidessa ajatukset viiltää jo tulevaisuudessa, tulevaa sisustusta on helppo fiilistellä dogville-tyylisesti piirtämällä kalusteet teipillä paikoilleen. Siten saa helposti hahmotettua esimerkiksi keittiön kalusteita ja niiden kokoa.

Sunday, January 26, 2014

Ch-ch-changes. Oh, look out you rock'n rollers.


Avokeittiöt ja seinien purkaminen on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Suurin osa remonteista taitaa nykyään mennä samalla kaavalla. Meidän kohteemme oli siinä mielessä erikoinen, että asunnossa oli kylpyhuoneeseen käynti keittiön kautta. Ilmeisesti tämä on 70-luvulla ollut yleistä (kuulemma), mutta onhan se hieman hassua ja "epähygieenisen" oloista mennä suihkuun hellan vieressä olevasta ovesta. Lisäksi vanhassa keittiössä ei siten ollut yhtään ehjää seinää kaapistoille ja tilaa oli vähän.

Heti ensimmäisessä näytössä tuli visio huonejaon muutoksesta. Eli ajatus siitä, että keittiön siirtäisi olohuoneen viereiseen makuuhuoneeseen ja purkaisi niiden välistä seinän pois.  
Keittiön siirto ei ole ihan yksinkertainen juttu. Siihen tarvitaan taloyhtiön hyväksynnän lisäksi lupa rakennusvalvontavirastosta. Ennen kuin päätimme tehdä asunnosta ostotarjousta, etsimme sopivat raksamiehet ja pyysimme ne meidän kanssa yksityisnäytölle, jotta saisimme arvioitua kustannuksia ja sitä, onko siirto oikeasti järkevästi toteutettavissa. 

Ilman apua ei isoja muutostöitä pysty tekemään, koska rakennusluvan anomista varten pitää saada rakennussuunnittelijalta suunnitelma siirrosta. Samaan syssyyn muutostöissä päätimme myös siirtää vaatehuoneen oven eteisestä makuuhuoneeseen, ja putkien tieltä siirtää vanhan keittiön oven paikkaa. 

Pohjapiirros ei ole mittakaavassa, ja se on ensimmäisiä suunnitelmia, eikä täysin vastaa lopullista suunnitelmaa, mutta antaa siitä kuitentenkin osviittaa. 

Thursday, January 23, 2014

Time it took us, to where the water was

Aikataulu. Se on kai se ensimmäinen asia joka remonttisuunnitelmissa yleensä menee pieleen. Ja niin on meilläkin mennyt. Muutto remontoituun asuntoon oli vuoden vaihteessa, ja nyt parin viikon odottelun jälkeen saatiin vihdoin putkimies paikalle ja juoksevaa vettä! 


Remontin oli alunperin määrä valmistua tiukassa reilun 2kk aikataulussa jo jouluksi. Toisin kuitenkin kävi, ja niistä kämmähdyksistä kerron muissa postauksissa. Muuttoa ei kuitenkaan saanut siirrettyä, joten tässä on nyt kolme viikkoa oltu puoli-valmiissa asunnossa ilman vettä. Huomenna toivottavasti vettä saadaan vessan lisäksi myös kylpyhuoneeseen. Näin ne arkisetkin asiat, kuten käsien pesu omassa kodissa, alkaa tuntua luksukselta. 

Wednesday, January 22, 2014

Ah, home, let me come home

Vuosi sitten vannoin, että vuonna 2013 tulee elämässäni tapahtua muutoksia. Takana oli jo melkein pari vuotta mukavaa ja ihanaa eloa Turussa, mutta ilman sen suurempia "edistysaskelia". Totuuden nimissä odotin muutoksen olevan todennäköisimmin muutto ulkomaille, mutta toisin kävi. Yksi aikuinen askel tuli otettua, kun löysin itseni asuntonäytöistä ja loppujen lopuksi pankista tekemässä asuntokauppoja. Tämä kotiprojekti ponnahti käyntiin lokakuussa.


Vaikka olen aina ollut sisustus-mielinen ja visuaalinen, niin kodin remontoinnin myötä on tullut eteen runsaasti uusia haasteita. Lisäksi mielipiteitä on pitänyt olla asioihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole tullut mietittyä. Nyt kun jokainen ilta ei mene ihan täysin hikisissä remppakuteissa, aloitan projektista bloggaamisen hieman jälkijunassa.


Kyseessä on 70-luvun kerrostalo-asunto, joka on lähestulkoon alkuperäisessä kunnossaan. Hyvä niin, koska omantunnon tuskia ei asuntoa purkaessa ole tullut. Keittiö ja märkätilat olivat siinä kunnossa, ettei niitä olisi pystynyt katselemaan edes väliaikaisesti. 

Se mikä asunnossa ihastutti heti ensi näkemältä, oli asunnon valoisuus, isot ikkunat, kauniit näköalat, ja mahdollisuus muokata asunto täysin uuteen uskoon.